Onneks asiat alkaa järjestyä edes jotenkin. Puhuin eilen äiskän kanssa puhelimessa ja se lupasi järjestää mulle tukiopetusta sen matikan kanssa. Meni ehkä tunti siitä puhelusta, niin se soitti uudestaan ja sanoi löytäneensä opettajan mulle. Ensimmäinen tunti on jo huomenna, mikä on helvetin hyvä juttu! Ajattelin nyt, että vitut siitä matikan huomisesta prelistä, en jaksa ees yrittää lukea siihen, koska siitä ei tuu lasta eikä paskaa. Keskityn mielummin psykaan.

 

Eilnen oli myös ihan ok päivä, itseasiassa mua ei vituttanu eikä ahistanu mikään muu kuin se matikka, ihme kyllä. Yleensä oon täysin hermoraunio, itkuinen ja raivohullu, mutta eilen olin jopa vähän aikaa hyvällä tuulella. Eiliset syömiset meni ihan hyvin ja aamupaino oli tänään kilon alhaisempi kuin eilen. Tänään ja huomenna ajattelin jatkaa samalla kaavalla tuon ruoan suhteen, koska meen perjantaina porukoille yöks. Toisin sanoen siellä on pakko syödä. En halua edes miettiä sitä ruoan määrää perjantain ja lauantain aikana, alkaa ahdistaa ihan liikaa.

 

Olen taas viettänyt aamupäiväni thinspon, pro ana-blogien ja dieettivinkkien parissa. Telkkarista tulee joku paska sairaaladokumentti, mitä olen vilkuillut aina silloin tällöin sivusilmällä. Kohta on pakko perehtyä psykologian saloihin, tai en saa taas mitään aikaan koko päivänä...

 

-S